Koronan jälleenrakennus EU:ssa tehtävä harkiten – seuraava sukupolvi kuittaa laskun hyvässä ja pahassa

Teksti ja kuva: Petri Sarvamaa

Koronakriisi on aiheuttanut Euroopassa suurta taloudellista tuhoa ja epävarmuutta tulevasta. Maanosan talouden rattaiden pyöräyttämiseksi uudelleen käyntiin Euroopan komissio on esittänyt uutta 750 miljardin euron kokoista jälleenrakennusrahastoa.

On selvää, että jonkinlainen paketti tarvitaan, jotta talouskriisi voidaan taltuttaa. Kyse on siitä, millä ehdoilla ja miten se rakennetaan. Komission esitys ei välttämättä tule aivan sellaisenaan toteutumaan, sillä jäsenmaat käyvät läpi vielä kiivaat neuvottelut rahaston lopullisesti muodosta ja koosta.

Pohjaesityksessä rahasto koostuu 500 miljardin euron osuudella suorista tuista jäsenmaille, ja 250 miljardin euron osuudella lainoista. Mallissa komissio ottaisi EU:n nimissä lainaa markkinoilta, jotka sitten jaetaan jäsenmaille käyttöön jälleenrakennustoimenpiteisiin. EU maksaisi lainan takaisin vuosien 2028-2058 välillä. Rahoituksen keräämisen lainan takaisinmaksua varten on suunniteltu tapahtuvan kehittämällä niin kutsuttuja EU:n omia varoja. Nämä tarkoittavat suoraan EU:n kassaan kiliseviä euroja esimerkiksi erilaisista veroista. Uusiksi omiksi varoiksi on ehdotettu muun muassa päästökauppajärjestelmän laajentamista, hiilitullimaksua ja digiveroa.

Epäselväksi on kuitenkin jäänyt jäsenmaiden oma osuus takaisinmaksussa. Koska takaisinmaksun on esitetty alkavan vasta vuonna 2028, on EU:lla hyvin aikaa rakentaa malleja omien varojen kehittämiseksi. Mikäli EU:n omat varat eivät kuitenkaan riitä täysin takaisinmaksuun, on rahat kerättävä jäsenmailta vuotuisten jäsenmaksujen muodossa. Koska kyse on näin valtavista summista, on harkittava tarkkaan miten tämä vaikuttaa mahdollisesti tuleviin monivuotisiin rahoituskehyksiin. Jos rahoituskehykset muokataan jälleenrakennusrahaston jälkilaskun maksajiksi, on riskinä EU:n muun tärkeän toiminnan heikentyminen. Kun iso osa rahasta menee laskun maksamiseen, mitä tapahtuu lukuisille tärkeille rahoituskohteille tutkimuksesta turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä maatalouteen? Joudutaanko muualta myöhemmin leikkaamaan, jotta koronalasku saadaan maksettua? Tämä uhka on otettava vakavasti, etenkin jos EU:n omat varat eivät riitä kattamaan lainan takaisinmaksua eivätkä jäsenmaat ole halukkaita korottamaan omaa maksuosuuttaan.

Siksi suorien tulonsiirtojen ja tukirahojen sijaan tulisi tarjota jäsenmaille lainaa, joka pitäisi maksaa pitkällä maturiteetilla myös takaisin. Näin varmistetaan takaisinmaksu jäsenmailta hiljalleen, ilman että yhteistä monivuotista budjettia asetetaan tulilinjalle. Oleellista olisi ymmärtää, että kyseessä ei ole ilmainen rahansiirto, oli rahaston lopullinen koko mikä tahansa. Uudet omat varat on myös sisällytettävä monivuotiseen rahoituskehykseen mahdollisimman tarkasti, jotta niiden vaikutukset voidaan laskea etukäteen. Kokonaisveroaste ei kuitenkaan saa uusien toimien myötä nousta, eli mahdollinen veronkorotus on kompensoitava suomalaisesta verotuksesta ensisijaisesti työn verotusta alentamalla.

Rahaston koon ja takaisinmaksun ohella on katsottava rahan myöntämisen ehtoja. Komissio on aivan oikein huomioinut esityksessään oikeusvaltioperiaatteen, sekä painottanut tulevaisuusinvestointeja, kuten Euroopan parlamentti on edellyttänyt. Rahoituksen kohdalla on oltava tarkkana erityisesti Puolan ja Unkarin kaltaisten maiden kohdalla, jotka ovat jo pidemmän aikaan koetelleet EU:n oikeusvaltioperiaatetta. Mikäli sääntöjen kunnioittamisesta ei voida mennä takuuseen, ei ole mitään varmuutta rahojen ohjautumisesta oikeisiin kohteisiin. Sen sijaan riskinä väijyy miljoonien päätyminen itäisten oligarkkien taskuihin.

Jotta tämä voidaan estää, on rahaston myös oltava täysimääräisesti Euroopan parlamentin budjettivalvonnan alaisena. EU:n perussopimusten mukaan kansalaisia suoraan edustava Euroopan parlamentti on EU:n budjettivalvontaviranomainen, ja se seuraa EU:n varojen kulkeutumista oikeisiin kohteisiinsa. Mikäli rahasto jäisi vain jäsenmaiden väliseksi välineeksi, ei läpinäkyvyydestä ja varainkäytön oikeellisuudesta voitaisi varmistua.

Yhteiset varat on käytettävä sellaisiin EU-ohjelmiin, joilla tuetaan investointeja, ei rahoiteta juoksevia menoja. Vaatimus Euroopassa on sama kuin kotimaassa: jälleenrakkenus on tarpeen, mutta se vaatii tuekseen uudistuksia ja sen on luotava uutta, kestävää kasvua. Pelkkä rahan roiskiminen haulikolla eri suuntiin ei ole oikein. Rahoitus on sidottava talouden rakenteiden uudistamiseen ja unionin strategisiin intresseihin. Erityisesti talouden kilpailukyvyn parantaminen, teknologinen kehittyminen ja digitalisaation vauhdittaminen sekä tutkimus ovat teemoja, joita on painotettava. Tiukkana ehtona on oltava rakenteellisten uudistusten tekeminen ja talouden tasapainottaminen. Samalla on turvattava kovan paineen alla olevan eurooppalaisen maanviljelyn kilpailukyky. Yhteiset toimet hyödyttävät suomalaisia talouskasvun ja uusien investointien kautta. Mikäli Euroopan vientimarkkinat romahtavat, kärsivät siitä eniten tavalliset suomalaiset ja yrittäjät viennin romahtamisen myötä. Erityisesti pk-yritysten viennistä iso osa suuntautuu EU:n sisämarkkinoille.

Vuoden 2008 talouskriisin seurauksena osaan Eurooppaa syntyi menetetty sukupolvi. Tämän ei saa antaa toistua. Emme halua myöskään uusia velkasukupolvia. Haluamme, että sekä Suomessa että EU:ssa taloudenpito on kestävää, vastuut oikein mitoitetut ja kokonaishyöty suomalaisille varmasti plussan puolella. Kriisin seurauksena maailmassa on menossa taloudellisen ja poliittisen mahdin uusjako. Kyse on paitsi taloudesta, myös Euroopan yhtenäisyydestä ja vakaudesta. Valuutta-alueen hajoamisella tai EU:n disintegraatiolla olisi laajakantoisia negatiivisia vaikutuksia Suomen kansainväliseen asemaan. Tätä kokonaishyötyä ei kuitenkaan voi löytää vain paketin nettomaksuja ynnäilemällä, vaan huomioimalla myös unionin laajemman merkityksen Suomelle ja suomalaisille.

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Releated

ABC PLASTICS NEWS 2/2020 TÄSSÄ NUMEROSSA

Pääkirjoitus: Poikkeustilan keskeltä kesään Koronan jälleenrakennus EU:ssa on tehtävä harkiten – seuraava sukupolvi kuittaa laskun hyvässä ja pahassa Sweet Temptation We Need to Get the Circle Spinning New Sidel Aseptic Complete PET Line and Bottle Design… Muovivero tulee? UK Expected to Break Away From ECHA and EU Reach post-Brexit Close Please follow and like us:

PÄÄKIRJOITUS: POIKKEUSTILAN KESKELTÄ KESÄÄN

Talvi ja kevät ovat olleet poikkeukselliset. Rajoitukset, uudet säännöt, määräykset ja suositukset ovat seuranneet toisiaan. Maamme talous on taantunut useita prosentteja. Onneksi vientiteollisuus ei ole taantunut kokonaan, vaan se on jatkanut ainakin osaltaan eurojen hankkimista maallemme. Selvää on, että täysin ilman haavoja sekään ei ole selvinnyt, sillä investoinnit kohdemaissa ovat pienentyneet rankasti. Jos halutaan löytää […]

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial