Teksti: Karita Silén ja Jukka Silén Kuvat: Jukka Silén

Helsingin Messukeskus täyttyi 9.-18.2.2024 jokavuotiseen veneilyn messutapahtumaan, VENE 2024 BÅT. Silloin paikalle kerääntyivät niin veneilijät, harrastajat ja kalastajat puhumattakaan niin vene-, moottori- kuin muistakaan erilaisia tarvikkeita ja palveluja tarjoavista yrityksistä.

ABC Plastics News oli tälläkin kertaa paikalla. Tarkoituksenamme oli luoda katsaus niihin sovelluksiin ja käyttökohteisiin, joissa muoveja ja muovipohjaisia komposiitteja tänään venealalla käytettäisiin- Olisiko muovi kenties löytänyt uusia käyttökohteita veneilyt saralta, vai olisiko kriittisyys niitä kohtaan lisääntynyt ja näin vähentänyt käyttöä?

PÄÄPAINO MESSUILLA NYKYISIN MOOTTORIVENEISSÄ

Messujen kehitystrendi on kulkenut jo vuosia erilaisissa ja -kokoisissa moottoriveneiden sovelluksissa. Purjeveneiden kohdalla markkina on Suomessa pieni, eikä nousua ole nähty koronan jälkeenkään. Samaa trendiä on menty mm. Tukholmassa, jossa Allt för Sjön on ollut jo vuosia moottorivenemessut.

Jos siis olet purkkarifani, niin silloin paikkasi on ehdottomasti Düsseldorf, pienemmässä mittakaavassa Lauttasaaren Uiva syksymmällä.

Osallistuvia yrityksiä oli messuilla 314, veneitä esillä puolestaan 400. Aika moni veneistä oli saanut messujen aikana kylkeensä ”myyty” kyltin, eli uusi kotisatama oli messujen jälkeen tiedossa.

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata messuilla nähtyjä teknisiä muovi- ja komposiittiratkaisuja, joissa valmistaminen muovista on tuonut lisäetua ja -arvoa veneeseen. Artikkeli esittelee nähtyjä esimerkkejä lähinnä kuvakavalkadin avulla.

SUOMALAISUUS TAKEENA OSAAMISESTA JA KÄYTETTÄVYYDESTÄ

Suomi on ollut aina yksi veneiden myyntivalteista. Osaamista on ollut eripuolilla Suomea, muotoiltuja ja korkeatasoisia veneitä on valmistunut. Sellaisia paikannimiä, kuten Kalajoki, Sipoo tai Kuopio on ollut vuosien ajan esillä – toki muitakin. Monenkokoisia veneitä on valmistunut erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Yli puolet moottoriveneistä messuilla oli suomalaisia. Pitkältä listalta Suomi-veneitä löytyivät Alutroll, AMT, Aquador, Axopar, Elvene, Finnmaster, Nord Star,  Quarken, Saxdor, Silver, Suvi, Targa ja Terhi. Listaa voidaan jatkaa sellaisilla valmistajilla, kuten Alucat, Bella, Faster, Flipper, G-Force, Grandezza, Husky, Marino, Max,  Päijän, Sargo ja TG.

Tässä kuvattuna muutamia esimerkkejä messujen tarjonnasta otsikolla suomalaisia veneitä:

MUOVI EDELLEEN YKKÖNEN VENEMATERIAALINA

Polyesterihartsi (UP) vie siis edellen veneiden – niin mottori- kuin purjeveneiden – raaka-ainelistaa vahvassa kärjessä. Luonnollisesti lujitettuna lasikuidulla. Niistä kummankaan valta-asemaa ei ole materiaalikehitys horjuttanut.

Joskus tuntuu, että ainoastaan ”taivas voisi olla kattona”. Veneet kasvavat, toki pääosin säällisissä rajoissa. Tehtaiden tuotantoalojen rajallisuus luo omia rajojaan – ainakin Suomessa, jossa tuotanto jää yleensä alle 37 ft-kokoluokan. Erittäin suuret purjeveneet ovat sitten omaa luokkaansa, mutta niitä – kuin ei muitakaan uusia purkkareita – ei messuilla enää ole nähty vuosiin. Lujitemuovitekniikka ei sinänsä rajoittaisi veneiden kasvua, sen voi huomata lujitemuovialalta vaikkapa tuulivoimaloiden tuotantocaseista. Niin ikään markkinoiden rajallisuus Suomessa tuo oman ominaisuuspiirteensä venealalle.

Selvää siis on, että muovi taipuu moneksi, tästä esimerkkejä seuraavassa. Ensiksi ratkaisuja komposiittien muotoilusta:

Lisää muoveja tuli esille lähes kaikkialla. Esimerkikkinä tästä vaikkapa vesiskootterit tai perämoottorien kuorirakenteet.

Muita venevalmistuksessa käytettyjä muovimateriaaleja ovat mm. sellaiset teknisen muovit, kuten polyamidit, asetaalit, polyesterit, akryyylit ja polypropeenit – vain muutamia mainitakseni. Lujitemuovisen rungon rinnalla on usein melkein koko muu tarvikeosuus valmistettu teknisistä muoveista. Ikkunalasi vaikkapa ei olekaan enää lasia, vaan vaikkapa akryyliä. Toki kaiteet ovat vielä metalliset, mutta kuinka kauan?

MUOVIEN LISÄKSI ELASTOMEEREJA

Muovien ohella myös elastomeerien osuus – niin perinteisten kuin termoplastistenkin – kasvaa koko ajan. Kylkilistat, kumijouset, jne. edellyttävät käyttökohteeltaan kimmoisuutta, kun taas kahvat, kytkimet ja säätönapit 2K-valusta saatavaa termoplastisten elastomeerien tarttuvuutta. Eikä unohdeta letkuja ja putkia, niitähän veneissä myös riittää.

.Veneistä pelastus- ja kilpailukäytössä olevissa RIB-veneissä elastomeerit ovat suuren roolin materiaaleja.

METALLIVENEILLÄ ON PAIKKANSA – JA KÄYTTÄJÄKUNTANSA

Veneilijöissä on monia, jotka luottavat metalliveneen käytettävyyteen. Erityisesti Suomen syksyt ja talvet tuovat mukanaan olosuhteita, jolloin metalliveneen uskotaan olevan se ehdoton ykkönen. Mahdollisesti aikaiset talviolosuhteet ja/tai kevään yöpakkaset nostavat moniin mieliin kiinnostuksen metalliveneeseen. On myös paljon käyttäjiä, jotka pitävät metallisen venerakenteen toimivuudesta käytännössä. Esimerkiksi metallimateriaalin jäykkyys voisi olla tuollainen.

Metallivene ei kuitenkaan ole koskaan täysin metallinen. Monet osat ja komponenetit – vaikkapa istuimet ovat muovia, kankaissa muovi helppokäyttöisyydellään on usein se ykkönen (kestää tuulta ja tuiskua), kylkilistat ovat ekstruusiotuotteita tai lattialevyt ovat muovisia. Muovit ja elastomeerit tuovat mukanaan sopivia ominaisuuksia, myös helppokäyttöisyyttä.

Metalliveneiden joukossa oli myös katamaraanityyppisiä veneitä ja lauttoja. Tässä kuvia esillä olleista veneistä. Suomi-brändi oli tässäkin tuoteryhmässä vahvasti esillä.

OMA LAITURI TEHDÄÄN TÄNÄÄN PUUSTA

Näin ainakin, jos esimerkit on otettu Vene 2024-messuilta. Jotenkin tuntuu historialta ne keskustelut, joita käytiin jokunen vuosi sitten. Silloinhan kovin monet uskoivat muovikomposiitin tulleen ja syrjäyttäneen melkeinpä kokonaan perinteisen puulaiturin. Toki järemmissä rakenteissa – esimerkiksi satamissa – betoni on säilynyt paikallaan.

Tänään puulaiturit näyttivät pitäneen oman paikkansa. Onko sitten niin, että puun, ja siitä tehdyn laiturin paikka, on enemmän meidän suomalaisten sydämissä. Näin ainakin näytti olevan, jos messujen antia tarkastelee. Puu on laiturimateriaalina selkeä ykkönen.

Tässä esimerkkejä messujen tarjonnasta:

KOHTI VUOTTA 2025

Vene 24 Båt -messut  keräsi Helsingin Messukeskukseen 9.-18.2.2024 yli 57 000 veneilijää, vesiharrastajaa ja kalastajaa. Järjestäjien saaman käsityksen mukaan liikkeellä oltiin tositarkoituksella, kapaakin tehtiin niin vene- kuin tarvikehalleissakin.

Vene 24 Båt -messuihin osallistui 314 yritystä ja tapahtuma täytti Messukeskuksen kaikki alakerran hallit. Pinta-alaltaan venemessut oli viime vuotista suurempi ja veneitä oli esillä 400.

Messut tarjosivat näkökulmia eri materiaalien käyttömahdollisuuksista veneissä ja niiden osissa. Kaikesta näkee hyvin sen, että muovi (ja muovikomposiitti) on monien mahdollisuuksien materiaali – se taipuu moneksi. Muovin varaan on mahdollista rakentaa useita ja erilaisia konstruktioita ja ratkaisuja.

________________________________________________________________________________________________________________

Vene 25 Båt

7.–16.2.2025