Kertakäyttöisiä muovituotteita tarvittiin sittenkin – ja tarvitaan tulevaisuudessa

Vielä vuosi sitten muoveja pidettiin monissa keskusteluissa ja päätöksenteossa materiaaliryhmänä, johon ei saisi koskea pitkällä tikullakaan. Muovien kerrottiin pilaavaan mikro- ja makromuotoisina niin vedet kuin kalatkin. Muovien koettiin olevan suoraan, jos nyt ei ihan …, niin hyvin läheltä kuitenkin. Eroon niistä piti päästä – ehdottomasti.

Päätöksentekijät olivat – totta kai – eturivissä kieltämässä, tai ainakin vaikeuttamassa muovien käyttöä. Erilaista säädöksiä puuhattiin niin Suomessa kuin EU:ssa. Eikä siihen päässyt asiantuntijana vaikuttamaan, ei vaikka tutkimustietoa tai dokumentaatiota olisi esittänyt kuinka paljon ja mistä arvostetummasta tutkimuslaitoksesta tahansa. Juna oli jo asennettu raiteilleen kohti muovitonta(?) paratiisia.

Osana tätä muovitonta maailmaa alettiin kehittää – vai pitäisikö sanoa kehitellä – muoviin liittyviä maksuja.  Näin esimerkiksi kaikkien jäsenvaltioiden johtajat 21.7.2020 päättivät:

146. As a first step, a new own resource will be introduced and apply as of 1 January 2021 composed of a share of revenues from a national contribution calculated on the weight of nonrecycled plastic packaging waste with a call rate of EUR 0.80 per kilogram with a mechanism to avoid excessively regressive impact on national contributions.

Arvio on, että 60 M€ lankeaisi Suomen maksettavaksi. Tämä perustuu Eurostatin tilastoihin kierrättämättömän pakkausmateriaalien määrästä.

Myös kielloista päätettiin kertakäyttöisiä muoveja kohtaan, ja päätökset kohdistuivat konkreettisiin tuotteisiin. Vaikka kohteina olikin jokapäiväisen elämän tai teollisen tuotannon kannalta pienistä asioista, niin pelkona on, että nämä kiellot laajenisivat jatkossa.

Mutta kuinkas sitten kävikään…

Kaukaa idästä ilmestyi keskitalvella virus nimeltä Covid-19, hetkessä koko Eurooppa oli sekaisin. Ja on edelleen – myös Suomi. Toki olemme selviytyneet ainakin toistaiseksi helpommalla kuin monet muut Euroopan valtiot, mutta veitsenterällä ollaan edelleen – näin ainakin monet asiantuntijat ovat viime päivinä viestittäneet.

Avuksi keväällä huudettiin – yllätys, yllätys – muovia, ja vieläpä kertakäyttöisiä tuotteita. Todellakin huudettiin. Suomi näytti ja kuului hukkuvan, lähes kuolevan(?) muovittomuuteen. Kaikkihan me muistamme sen suuren porun, kun keväällä hengityssuojaimet olivat loppuneet tai vanhentuneita, eikä muitakaan kertakäyttöisiä suojaimia – hansikkaita, asuja, jne. – ollut saatavilla.

Sama ongelma oli muidenkin Euroopan maiden terveydenhuollossa. Varusteita – niitä muovisia – ei ollut. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin vajavaisten varusteiden kanssa käytiin viruksen vastaiseen puolustustaistoon. Tiedotusvälineissä on puhuttu sadetakeista ja kumisaappaista, ja monista muistakin ei niin virallisista suojavarusteista. Mutta jos – ja kun – muovi tai kumi on antanut suojaa virusta vastaan, niin muovinen materiaali on täyttänyt suojausvaatimuksia. Kukaan ei siinä tilanteessa ole (onneksi) tullut vaatimaan käyttökieltoa materiaalille.

Olen kirjoittanut muutamaan kertaan ja ihmetellyt asioiden silloista tilaa. Ja vaatinut itselleni oikeutta henkilökohtaisiin suojaimiin. Kieltämättä niiden saaminen oli keväällä vaikeaa, onneksi lopulta onnistuimme pääsemään aktiivisen ja avuliaan maahantuojan toimitusrinkiin. Ja saimme hengityssuojaimia.

… ja sitten kävikään…

Ratkaisu löytyi – onneksi. Ja se löytyi kertakäyttöisten muovituotteiden avulla. Vai eivätkö erilaiset kertakäyttökäsineet, suojavaatteet, hengityssuojaimet, injektioruiskut ja niiden, lääkepakkaukset – jopa lääkkeet – peitteet, laastarit, … ja monet muut ole tehty muovista, ja vieläpä kertakäyttöisestä muovista. Ovat ihan varmasti! Aivan, eivät ole pakkausmateriaaleja, mutta kertakäyttöisiä kuitenkin. Ja sitä pahuksen muovia!

Kun päättäjä suosittelee vakavasti hengityssuojaimen käyttöä, niin ajatellaanko silloin, mitä materiaalia suojain on? Todennäköisesti ei. Suojain on suojain. Mutta ollaanko samaan hengenvetoon valmiita lätkäisemään suojainta – ainakin sen pakkausta – muoviverolla, koska muovi on kestämätön materiaali (vaikka ei olekaan) ja kohde kertakäyttöinen? Tai kun ostamme kaupasta kirsikkatomaatteja, maitotölkin tai hammastahnaa. Tai kun noudamme apteekista lääkärin meille määräämät lääkkeet, otamme vastaan terkkarissa influenssarokotteen, kun peitämme haavan laastarilla, tai… ?

Tieto ei lisääkään tuskaa!

Summa summarum: On niin helppoa tuomita. Ja nostaa muovi ”tikun nokkaan”. Uskallan väittää, että hyvin usein ilman perusteluja. Vaikka vanha kansa sanookin ”Tieto lisää tuskaa”, niin tässä tapauksessa se ei sitä tee. Päättäjille – tai muoveja tuomitseville – pitäisi saada tietoa päätösten perustaksi. Ja iskostettua mieleen suunnittelijan perusslogan ”Paras materiaali oikeaan kohteeseen”. Kannattaisi luottaa asiantuntijaan.

Siksi pitäisi ehdottomasti miettiä vielä toisenkin kerran, ennen kuin muoveja tai muovituotteita asetetaan veron alle. Onko verolle todella ympäristöllisiä perusteita? Ilman muoveja me emme selviä – emme koronasta, mutta emme sen jälkeenkään.

Ja lopuksi: Onkohan muovien verotusta mietitty joka suunnalta? Vai onko päätöksenteko ollut asenteellista. ja muovitietämykseltään puutteellista? Vai yksinkertaisesti on löydetty uusi tapa kerätä maksuja ja veroja? Pelastetaanko maailma suomalaisia muovipakkauksia verottamalla? Entä onko terveydenhoidossamme todellisia vaihtoehtoja muoveille, ja ennen kaikkea kertakäyttöisille muoveille. En haluaisi uskoa, että kyseessä olisi pelkästään muoviveron nimeä kantava rahastuskeino! En myöskään halua uskoa, että muoveille asetetut verot ja kiellot lisääntyisivät tulevaisuudessa. Vaan se näkee, ken elää. Toki pieni pelko on, että kun saadaan muovien verotuksen pää auki, niin…

Ja loppujen lopuksi. Kannattaisi myös muistaa meidän sloganimme perusviesti: ”In plastics we trust”. Ja ajatella, mitä sillä tarkoitetaan. Elämä ilman muoveja on mahdotonta, jopa mahdottomampaa – myös uudessa normaalissa. Tässä uskossa kannattaa olla vahva!

Hyvän Uuden Vuoden Toivotukset,

-tampereen lisuri-

PS. Kyllä! -tampereen lisuri- kerää kiltisti pakkausmuovijätteensä. Ja palauttaa ne Pirkanmaalla valmistettuun jäteastiaan edelleen prosessoitavaksi uudelleen käyttöön.

Please follow and like us:

Releated

ABC PLASTICS NEWS 3/2020 TÄSSÄ NUMEROSSA

Kohti vuotta 2021 Reaktiovalua ja suuria kappaleita Ylihärmästä Suomalaisia kestävän kehityksen kuluttajatuotteita Raumalta Smart Molded Structures Bring Surfaces to Life Nesteen ensimmäinen nesteytetyn muovijätteen teollisen mittakaavan koeajo Suomessa onnistuneesti päätökseen Tavarantarkastus – tarpeellinen myös korona-aikaan Kertakäyttöisiä muoveja tarvittiin sittenkin – ja tarvitaan tulevaisuudessa Please follow and like us:

PÄÄKIRJOITUS: KOHTI VUOTTA 2021

Vuosi vaihtuu toiveikkaasti, ensimmäiset rokotusannokset annettu, onnistutaanko vihdoin selättämään tuo kuukausien ajan maailmaa terrorisoinut pieni kruunupäinen hirviö. Tämä monin tavoin vaikea kulunut vuosi on jättänyt pysyvät jäljet, tarvitaan paljon työtä mutta myös inhimillisyyttä ja empatiaa, jotta selviämme jaloillemme tämän koettelemuksen jälkeen. Tuo pieni, kaikille tuntematon, oudosti käyttäytyvä nopeasti leviävä ja muuntautuva virus ei valikoi uhrejaan, […]

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial