Vuosi vaihtuu toiveikkaasti, ensimmäiset rokotusannokset annettu, onnistutaanko vihdoin selättämään tuo kuukausien ajan maailmaa terrorisoinut pieni kruunupäinen hirviö.

Tämä monin tavoin vaikea kulunut vuosi on jättänyt pysyvät jäljet, tarvitaan paljon työtä mutta myös inhimillisyyttä ja empatiaa, jotta selviämme jaloillemme tämän koettelemuksen jälkeen.

Tuo pieni, kaikille tuntematon, oudosti käyttäytyvä nopeasti leviävä ja muuntautuva virus ei valikoi uhrejaan, mutta kiitos eteville tutkijoille, modernille lääketieteelle ja sen toimintaa tukevalle teollisuudelle, toivo pysäyttää pandemiatartunnat ja -kuolemat näyttäisi nyt olevan mahdollista.

Muovituotteilla on ollut suuri merkitys niin suojautumisessa tartunnan leviämistä vastaan kuin ihmishenkien pelastamisessa. Kuinkahan moni muovitonta maaliskuuta peräänkuuluttava kieltäytyy ottamasta rokotetta muovisesta kertakäyttöruiskusta edes maaliskuussa?

Toivottavasti muoviteollisuuden arvo muistetaan myös pandemian hellitettyä, eikä palattaisi tuohon muovivastaiseen ajatusmalliin. Miettiä voisi takavuosien vuoden turhakkeeksi valittua saippua-annostelijaa, joka toimi käsin koskematta, yhtäkkiä mitä upein ja tuiki tarpeellinen innovaatio, samoin parjatut kertakäyttöiset muovituotteet kelpoja aseita tuota virusta vastaan. Voisiko koko turhakkeen valinnan lopettaa turhana ja antaa arvon toisen työlle, myös sille muoviselle.

 Kuka tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan…

Karita Silén, päätomittaja

Please follow and like us: