PÄÄKIRJOITUS: DIGITALISAATIOTA JA VIHREITÄ VALINTOJA MUOVITEKNIIKASSA

On kesä. Helteiset päivät täyttävät päivämme. Aika ajoin koronaviruskin on jäänyt taka-alalle (kunnes se sitten on taas vyörynyt otsikoihin – milloin sukujuhlien, milloin jalkapallon, milloin minkäkin syyn nostattamana), ja loma-aika painaa pahasti päälle.

Syksy on kuitenkin yllättävän lähellä – valitettavasti. Olisiko nyt hyvä aika miettiä niin muovien kuin niihin liittyvän teollisuuden näkymiä lähitulevaisuudessa, jopa kauemmaksikin? On selvää, että muovien kohdalla vaatimukset päättäjien suunnalta eivät ainakaan ole helpottamassa. Muoviverot, kierrätysmääräykset, jopa tietyn tyyppisten tuotteiden kiellot ja muut muovien käyttöä hankaloittavat määräykset ovat tätä aikaa tyypillisimmillään. Kuinka tästä eteenpäin?

Päättäjät hehkuttavat vihreitä valintoja ja digitalisuutta puheissaan – kestävä kehitys pitää tietenkin mainita. Eri asia sitten on, mitä näillä termeillä tarkoitetaan, todellisia tekoja vai vain puhetta? On helppo vaatia panostuksia vaikkapa digitalisaatioon, mutta kuinka, mistä tai milloin? Entä miten ulosmitataan ne hyödyt, joita vaikkapa juuri digitalisaatiolla saavutetaan?

Suomalainen muoviteollisuus on aina osannut toimia vastuullisesti. Kehitettävää toki aina olisi ollut enemmänkin ja asiat voinut tehdä paremmin. Mutta entä jatkossa, kuinka pystymme vastaamaan tulevaisuuden koviltakin tuntuviin haasteisiin? Ja ennen kaikkea, kuinka pidämme muovituotteiden valmistuksen Suomessa? Onko vaarana, että EU:n paljon puhutun tukipaketin varoja liukuu meidän kilpailijamaihimme tukemaan heidän konepaja- ja muoviteollisuuttaan?

Mihinkä sitten pitäisi – tai kannattaisi – panostaa kehitystoimissa. Kierrätyksen puolella kemiallinen kierrätys on eturivissä, digitalisaation hyödyntäminen kannattaa keskittää muovituotteiden laadun vaatimuksenmukaisuuden varmistamiseen. Esimerkiksi muovituotteiden lujuuslaskenta on vielä monin paikoin lapsen kengissä, eikä mallintamista juurikaan tehdä. Laskentatyökalujen käyttö tuo mukanaan paremmin hallitun tuotantoprosessin, virheiden määrä pienenee ja käytetyt materiaalimäärät vähenevät selvästi. Mutta ennen kaikkea: Hallitusti ja (lujuus)vaatimusten mukaisesti valmistetut muovituotteet kestävät käyttökohteissaan odotusten mukaisesti – tämä, jos mikä, on kestävää kehitystä. Samoin se, että muovin avulla saadaan tuotteille moninkertainen käyttöikä ja samalla pienennetään hävikkiä, kuten lehdessämme esimerkiksi kirjoitetaan kurkkuja pakattaessa tapahtuvan.

Ja lopuksi kannattaa muistaa, että kuluttajat arvostavat tuoteominaisuuksissa eniten turvallisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä – molemmat kestävän kehityksen keskeisiä asioita. Ja niistä molempiin voimme vaikuttaa niin suunnittelijana kuin tuotevalmistajana.

Hyvän kesän toivotukset!

Karita Silén

päätoimittaja

Please follow and like us:

Releated

PRICES DRIVEN HIGHER AS LOGISTICS CRIMP SUPPLY, MARGINS SOAR

Text and pictures: Nigel Davis Petrochemical prices have continued to move up in the uncertain operating environment with distortions to normal, inter-regional trade playing a key role in underpinning sometimes near record highs. All eyes are on downstream demand which appears robust and, in the US, driven by stimulus and post-pandemic economic uplift expectations. Timing […]

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial