Teksti ja kuvat Raisa Harju

Mikä neuvoksi, jos leipomoon asennettu tuotantolinja ei toimikaan tilauksen mukaisesti? Mitä tehdä, jos yritykseltä suuren määrän tuotteita tilannut asiakas on sitä mieltä, että ne eivät vastaakaan hyvää laatua? Kuka voisi määritellä konepajan kaluston käyvän arvon yrityskauppatilanteessa? Entäpä laaduntarkkailu – voisiko tähän löytyä puolueeton näkemys, johon osapuolet voisivat jäljempänä luottaa?

Luotettava selvitys kiistanalaisiin kysymyksiin

Tavarantarkastajan käyttäminen on suositeltavaa etenkin tilanteessa, jossa kaivataan ulkopuolisen ja objektiivisen asiantuntijan näkemystä kiistanalaiseen tilanteeseen. Tavarantarkastajan tehtäviin ei kuulu tuomarina toimiminen eli hän ei saa tarkastuskertomuksessaan velvoittaa osapuolia mihinkään suorituksiin. Vastuukysymysten selvittely saa kuitenkin usein merkittävää lisäapua tavarantarkastuksesta. Mikäli tarkastettavassa kohteessa on jokin virheellisyys, tulee tavarantarkastajan ottaa perustellusti kantaa virheen syyhyn. Pyydettäessä hän voi myös antaa arvionsa korjauskustannuksista. Ulkopuolinen, puolueeton näkemys auttaa osapuolia usein pääsemään sovintoon riitatilanteessa ja näin voidaan välttää kallis ja pitkä oikeusprosessi. Jos sopua ei synny, tavarantarkastajan lausuntoa voidaan käyttää oikeudenkäynnissä ja tarkastuksen suorittanut HTT voidaan kutsua todistajaksi.

Akuutti riitatilanne ei kuitenkaan ole mikään edellytys tarkastuspyynnölle. Tavarantarkastusmenettelyä kannattaakin käyttää myös silloin, kun haluaa jo ennalta ehkäistä mahdollisia erimielisyyksiä. Ulkomaankaupan yhteydessä HTT voi tarkastaa tavaraerän tai sen pakkaamisen oikeellisuuden jo lähtömaassa. Lisäksi tavarantarkastajan puolueeton asiantuntemus tuo oivallisen lisän esimerkiksi laaduntarkkailuprosessiin. Tällöinkin on muistettava, että tavarantarkastaja ei saa heittäytyä konsultiksi – toisaalta juuri puolueeton ja neutraali suhtautuminen on se lisäarvo, jonka tavarantarkastus eri tilanteissa tarjoaa.

Mitä tavarantarkastuksessa tapahtuu?

Tarkastuksen lähtökohdat määrittelee tavarantarkastajalle annetun toimeksiannon sisältö.   Tarkastuspyyntö tehdään suoraan tavarantarkastajalle, joka veloittaa tarkastuksesta käytetyn ajan mukaan. Tarkastuspalkkiosta vastaa lähtökohtaisesti tavarantarkastajan tilannut osapuoli. Osapuolet voivat sopia myös, että kustannukset maksetaan yhteisesti.

Tavarantarkastaja kutsuu tarkastustilaisuuteen kaikki välittömät osapuolet. Kaikkien läsnäolo itse tilaisuudessa ei kuitenkaan ole pakollista. Tilaisuudessa tavarantarkastaja tutkii kohteen toimeksiannossa mainitun laajuisena, ja osapuolilla on mahdollisuus esittää huomionsa ja näkemyksensä tarkastuksen kohteesta. Tavarantarkastaja ei ole viranomainen. Hänellä ei ole oikeutta suorittaa tarkastusta, jos kohteen haltija ei anna siihen lupaa. Näin ei kuitenkaan usein käy, koska valtaosassa tapauksista mahdollisen riitatilanteen ratkaisu on molempien osapuolten intresseissä.

Tavarantarkastaja laatii tehdyn tarkastuksen perusteella määrämuotoisen tarkastuskertomuksen. Tarkastuskertomus on toimitettava molemmille osapuolille ja lisäksi yksi kappale siitä toimitetaan Keskuskauppakamariin. Tarkastuskertomus on lähtökohtaisesti toimitettava 4 viikon kuluessa tarkastustilaisuuden pitämisestä, mutta myös pidemmästä ajasta voidaan etenkin laajojen tarkastusten yhteydessä sopia.

Milloin käyttää tavarantarkastajaa ja mistä hänet löydän?

Tyypillisiä tavarantarkastuksen kohteita konerakennuspuolella ovat erilaisten linjastojen toimintaan liittyvät tarkastukset, kaluston ja koneiden käyvän arvon määritys sekä koneiden ja laitteiden korjausten asianmukaisuus. Tavarantarkastajaa voi käyttää myös teollisuushallin rakentamiseen tai remontointiin liittyvissä asioissa. Tavarantarkastajien keskuudesta löytyy kuitenkin erittäin monipuolista asiantuntemusta, joten tarkastuksen kohteena voivat olla myös esimerkiksi it-laitteistot ja tuotantolinjoihin liittyvät ohjelmistot, erilaiset tuotteisiin liittyvät kuljetusvahingot sekä tietenkin itse tuotteisiin liittyvät tarkastukset.

Tavarantarkastajien yhteystiedot sekä heidän erityisalansa löytyvät Keskuskauppakamarin internet-sivuilta http://kauppakamari.fi/tavarantarkastus/.  

Esimerkkicase – näin riitatilanne ratkesi

Eräs yritys oli tilannut tuotantokäyttöön järjestelmän, joka ei kuitenkaan toiminutkaan sillä tavoin, kuin tilaaja oli toivonut. Toimitusta ja järjestelmää koskevat sopimukset eivät olleet erityisen hyvin laadittuja. Osapuolet eivät päässeet keskenään yhteisymmärrykseen siitä, miten asiassa päästäisiin eteenpäin, joten he päättivät kutsua paikalle tavarantarkastajan.

Tavarantarkastaja suoritti tavarantarkastuksen ja kirjasi havaitsemansa puutteet tarkastuskertomukseen. Toimittaja lupasi jo tarkastustilaisuudessa, että he korjaavat kertomukseen kirjatut puutteet. Osapuolet sopivat yhteisesti myös tilaisuudessa, että tilataan sama tarkastaja paikalle uudestaan toteamaan tilanne, kun korjaukset on tehty.

Uudessa tarkastuksessa tavarantarkastaja havaitsi osan puutteista korjatuksi, mutta osa oli edelleen korjaamatta eikä järjestelmä edelleenkään toiminut kuten piti. Sovittiin vielä kolmannesta tarkastuksesta ja kuinka ollakaan – järjestelmä ei toiminut kunnolla kolmannessakaan tarkastuksessa.

Tässä vaiheessa toista osapuolta alkoi kyllästyttää ja hän päätti lähteä välimiesoikeuteen, jossa riidat tuli sopimuksen mukaan ratkaista. Myös tavarantarkastaja sai asiasta ilmoituksen ja häntä toivottiin todistamaan asiassa. Ennen välimiesoikeuden istuntoa osapuolet pääsivät kuitenkin keskenään asiassa sopuun. Jälkeenpäin toinen osapuolista kertoi, että tavarantarkastajan suorittamilla tavarantarkastuksilla ja niiden johdosta annetuilla tarkastuskertomuksilla oli riidan sovintoratkaisussa huomattava merkitys.

Valvottu järjestelmä

Tavarantarkastajajärjestelmä eroaa muista asiantuntijajärjestelmistä siinä, että tavarantarkastajaksi hakeutumista ja tavarantarkastajien toimintaa tarkastusprosessissa sääntelee kirjallinen ohjesääntö, jonka noudattamista valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta. Ohjesäännön vastaisesta menettelystä on mahdollisuus valittaa 3 kk:n määräajassa tarkastuskertomuksen allekirjoittamisesta. Tavarantarkastajien asiantuntemus tarkastetaan järjestelmään hakeutumisen yhteydessä ja heidän tulee uusia hyväksyntänsä kolmen vuoden välein.