Mutta mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 normaali tulee tarkoittamaan EU:lle? Unioni on viimeisen kymmenen vuoden aikana liikkunut kriisist\u00e4 kriisiin: talous- ja eurokriisi\u00e4 seurasi maahanmuuttokriisi, brexit-kriisi\u00e4 koronakriisi. Suvantovaihetta ei ole ollut, ja nurkan takana siint\u00e4v\u00e4 koronakriisin j\u00e4lkeinenkin aika leimataan j\u00e4lleenrakennuksen ajaksi.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/Petri-1-1024x683.png\")
<\/figure>Pandemia on ollut koetinaikaa unionille ja suurelle osalle maailmaa. N\u00e4k\u00f6kulmia sen vaikutuksista on yht\u00e4 monta kuin puhujia, mutta tiivistetysti ne rajautuvat kahteen p\u00e4\u00e4suuntaan: toisten mukaan pandemia nopeuttaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 Euroopan yhdentymist\u00e4. Toisten mielest\u00e4 valta taas siirtyy pandemian my\u00f6t\u00e4 enemm\u00e4n kansallisiin p\u00e4\u00e4kaupunkeihin ja unioni l\u00f6ystyy, koska valtiot ja alueet ovat olleet kansanterveyden n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeisimpi\u00e4 toimijoita. Meid\u00e4n onkin hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 hetkeksi pohtimaan, mist\u00e4 maanosamme tulevaisuus rakentuu.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n
Tulevaisuuden pohdiskelun tueksi kannattaa asettaa erilaisia skenaarioita. Mink\u00e4lainen kehitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdolliselta ja jopa todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4? Rajaammekin tarkastelun yll\u00e4 mainittuihin kahteen vaihtoehtoon: EU:n syventymiseen tai hajaantumiseen. N\u00e4it\u00e4 skenaarioita voi pohtia my\u00f6s kertomuksina, jotka v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t sanojansa arvomaailmaa. Koronavirus voi olla l\u00e4ht\u00f6laukaus EU:n suurelle muutokselle syvemm\u00e4ksi liitoksi, tai osoittaa reitin kohti sen hajoamista.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4m\u00e4 kehityssuunnat ovat todellisia vaihtoehtoja, ja perustuvat Euroopan tulevaisuudesta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n julkiseen keskusteluun valtionjohtajien keskuudessa. Keskeinen syvenev\u00e4n yhteisty\u00f6n kannattaja on Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja EU:n instituutioiden johtajien tuella. Macron aloitti missionsa unionin syvent\u00e4miseksi jo vuonna 2017 Sorbonnen yliopistolla pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n puheella, ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on pit\u00e4nyt lennokkaita \u201dunionin tila\u201d -puheenvuoroja viime vuosina. N\u00e4m\u00e4 puheet eiv\u00e4t ole olleet pelkk\u00e4\u00e4 pilvenhattaraa, vaan ovat sis\u00e4lt\u00e4neet my\u00f6s useita konkreettisia ehdotuksia EU:n kehitt\u00e4miseksi. Monesti n\u00e4m\u00e4 kehitysehdotukset ovat my\u00f6s yhteisty\u00f6t\u00e4 tiivist\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Toisaalta my\u00f6s ennusteita ja arvioita unionin romahtamisesta tulee \u2019usual suspects\u2019 -joukon, euroskeptikoiden ja populistipuolueiden, lis\u00e4ksi valtavirrankin EU-mielisilt\u00e4 johtajilta ja tutkijoilta. Esimerkiksi Merkel itse varoitti keskell\u00e4 finanssikriisi\u00e4 vuonna 2010, ett\u00e4 Euroopan unioni voi kaatua, jos euro romahtaa. T\u00e4n\u00e4 vuonna Macron ja Italian p\u00e4\u00e4ministeri Giuseppe Conte ennustivat molemmat EU: n romahtavan, ellei se suostu jo nyt sovittuun anteliaaseen elvytysrahastoon. Puolan p\u00e4\u00e4ministeri puhui joulukuussa EU:n romahduksesta, jos se sitoo tiukan oikeusvaltioehdollisuuden budjettiin. Lopulta oikeusvaltioehdollisuus kiinnitettiin budjettiin, ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollaan edelleen.<\/p>\n\n\n\n
Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 syyt t\u00e4llaisten ennustusten taustalla ovat monesti taktisia ja kyynisi\u00e4, ja niiden on tarkoitus ohjata muita hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n puhujan suosima lopputulos kiistanalaisessa poliittisessa asiassa. Silti ne resonoivat mediassa ja v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t viesti\u00e4, ett\u00e4 romahdus on mahdollisuuksien rajoissa. My\u00f6s media ja akateeminen kirjallisuus ovat jo pitk\u00e4\u00e4n olleet t\u00e4ynn\u00e4 muistokirjoituksia Euroopalle ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 totuutena ilmoitettuja vertailuja Neuvostoliiton tiest\u00e4. Tyypillisesti EU:n sanotaan kaatuvan \u201domaan mahdottomuuteensa\u201d, mutta t\u00e4t\u00e4 perustelua harvemmin kuulee syvennett\u00e4v\u00e4n. Er\u00e4\u00e4n mielipidetiedustelun (ECFR, 2019) <\/em>mukaan yli puolet vastaajista 14 maassa uskoi, ett\u00e4 EU todenn\u00e4k\u00f6isesti romahtaa sukupolven sis\u00e4ll\u00e4, vaikka enemmist\u00f6 sanoi itse tukevansa eurooppalaista projektia. T\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 moni julistaa elvytysrahaston olevan unionin lopun alkua. Tuomiop\u00e4iv\u00e4n profetiat ovatkin kestotavaraa poliittisessa keskustelussa. Mik\u00e4li ennustus ei toteudu, harva muistaa sen lausujaa. Mik\u00e4li se toteutuu, voi lausuja muistuttaa ennustaneensa tapahtumat.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n ajattelun perustana on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 kriisit – kuten juuri esimerkiksi pandemia – voivat vied\u00e4 EU:n uusille politiikkasektoreille, joille se ei muuten olisi voinut edet\u00e4. Uuden odottamattoman ja osin ennustamattoman kriisin r\u00e4j\u00e4ht\u00e4ess\u00e4 n\u00e4k\u00f6piiriin EU:n on usein reagoitava nopeasti ylikansallisilla toimilla. N\u00e4in\u00e4 harvinaisina hetkin\u00e4 my\u00f6s j\u00e4senvaltiot ovat halukkaita luovuttamaan unionille ty\u00f6kaluja kriisien ratkaisemiseksi, sill\u00e4 kansalaiset odottavat poliitikoiltaan toimia. Vastuun sys\u00e4\u00e4minen EU:lle on tyypillinen esimerkki toiminnasta. Samalla EU saa toimivaltaa, jota sill\u00e4 ei aiemmin ollut. Esimerkiksi eurokriisi osoitti monelle unionin kehittyv\u00e4n aina vain syvemm\u00e4ksi liitoksi juuri kriisien kautta, kun EU:n rahapoliittinen toimivalta syveni.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4in ajateltuna EU:n nopea reagointi koronapandemiaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 vastasi juuri t\u00e4llaisiin uusiin vaatimuksiin ja toi EU:lle uutta toimivaltaa nimenomaan terveyspolitiikan saralla, joka on perinteisesti kuulunut kansalliseen toimivaltaan. EU:n nopea reagointi paransi sen imagoa ja vahvisti kansalaisten luottamusta huolestuttavasta yh\u00e4 jatkuvasta kansanterveydellisest\u00e4 ja taloudellisesta tilanteesta ja eri j\u00e4senmaiden rajoitusvastustuksesta huolimatta.<\/p>\n\n\n\n Vaikka unionia kritisoitiin liian v\u00e4h\u00e4st\u00e4 tekemisest\u00e4, meni se todellisuudessa jopa toimivaltansa yli reagoimalla nopeasti suojavarusteiden ja maskien puutteeseen. Komissio esimerkiksi edellytti j\u00e4senvaltioita pid\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n vientikielloista sis\u00e4markkinoilla, mink\u00e4 j\u00e4lkeen se k\u00e4ynnisti yhteiseurooppalaisen suojavarustehankinnan, joka pisti lopun Kiinan ja Ven\u00e4j\u00e4n harjoittamalle maskidiplomatialle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen komissio aloitti rokotteiden yhteishankinnat ja rokotetutkimuksen tukemisen. Rokotteiden toimitus on ollut turvallista ja nopeaa etenkin verrattuna tilanteeseen, jossa markkinoilla olisi vallinnut valtioiden v\u00e4linen villi l\u00e4nsi. T\u00e4ss\u00e4 Suomen kaltaiset pienet j\u00e4senmaat olisivat olleet suurimpia k\u00e4rsij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Terveyspolitiikan saralla komissio on ehdottanut EU:sta uudenlaista ”terveysunionia” yhdess\u00e4 uuden terveyskriisivalmiuteen keskittyv\u00e4n l\u00e4\u00e4keviranomaisen kanssa. N\u00e4m\u00e4 muutokset laajentavat EU:n tosiasiallista ja operatiivista toimivaltaa terveyspolitiikan saralla merkitt\u00e4v\u00e4sti, erityisesti suhteessa aiempaan, jolloin kansanterveys on l\u00e4hes t\u00e4ysin seissyt kansallisten tukipilareiden varassa. Luonnollisesti n\u00e4m\u00e4 muutokset eiv\u00e4t her\u00e4t\u00e4 suurten kansanjoukkojen hurmiota, mutta toisaalta on huomattava, ett\u00e4 kansalaiset ovat nimenneet juuri terveyspolitiikan eurobarometrikyselyiss\u00e4 toimialaksi, jolla tarvitaan enemm\u00e4n EU-tason yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Talouden osalta Euroopan elvytysrahasto taas rikkoo osaltaan euromaiden yhteisen lainan tabua, vaikka olisikin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 summat eiv\u00e4t ole kovinkaan merkitt\u00e4vi\u00e4 tai ett\u00e4 latu EU:n yhteiselle lainalle on avattu jo aiemmin. Elvytysrahasto melkein kaksinkertaistaa EU:n ehdotetun budjetin seitsem\u00e4lle vuodelle, joskin EU:n budjetti on edelleen varsin pieni valtioiden budjetteihin verrattuna. Varat on tarkoitus kohdentaa kunnianhimoisiin ymp\u00e4rist\u00f6- ja digitaalisuushankkeisiin. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, oliko kyseess\u00e4 kertaluonteinen kriisireaktio vai jonkin pidemm\u00e4n ja syvemm\u00e4n prosessin alku.<\/p>\n\n\n\n Kysymys elvytysrahastosta on lopulta talouden sijaan poliittinen: Saksan liittokansleri Merkel ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 finanssipoliittista solidaarisuutta tarvitaan EU:n pit\u00e4miseksi yhdess\u00e4. Ilman t\u00e4llaista pakettia edess\u00e4 voisi olla hyv\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa riitelev\u00e4 ja hiljalleen hajoava unioni. Pahimmillaan Etel\u00e4-Euroopan maat olisivat voineet ajautua tilanteeseen, joissa niiden valtionlainojen korot l\u00e4htev\u00e4t hallitsemattomaan nousuun ja maiden p\u00e4\u00e4sy kansainv\u00e4lisille rahoitusmarkkinoille estyy. Esimerkiksi EU:n kolmanneksi suurimman maan Italian ajautuminen maksukyvytt\u00f6m\u00e4ksi ajaisi koko unionin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti syv\u00e4\u00e4n kriisiin. Merkel onnistui mobilisoimaan paketille tukea Saksassa ja jopa ”nuukan nelikon”, It\u00e4vallan, Tanskan, Alankomaiden ja Ruotsin sis\u00e4ll\u00e4. Yksik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 maista ei ole lopulta vastustanut elvytyspaketin hyv\u00e4ksymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Elvytyspaketti puolestaan \u200b\u200bluo tarpeen uusille EU:n omille tulonl\u00e4hteille, jotta yhdess\u00e4 otettu velka voidaan hoitaa ja maksaa joskus takaisin. Uudet varat ovat joko hiilitullien ja digi- ja muoviverojen kaltaisia tulonl\u00e4hteit\u00e4. N\u00e4m\u00e4 hyv\u00e4ksyess\u00e4\u00e4n unioni liikkuu j\u00e4lleen kokonaan uusille alueille. Vaikka summat olisivat alussa pieni\u00e4, on niill\u00e4 potentiaalia ajan kuluessa kasvaa. My\u00f6s Euroopan keskuspankki toteutti oman h\u00e4t\u00e4osto-ohjelmansa, jonka m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli yli 7 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. N\u00e4in tapahtui huolimatta Saksan perustuslakituomioistuimen ep\u00e4ilyist\u00e4. Keskuspankin taseen loppusumma on noussut jo yli 7000 miljardin euroon EKP:n ostaessa euromaiden lainapapereita taakseen. T\u00e4h\u00e4n verrattuna elvytysrahasto on lopulta varsin maltillisen kokoinen, eik\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n avaa mit\u00e4\u00e4n mit\u00e4 ei olisi jo tehty hieman toisessa muodossa.<\/p>\n\n\n\n Useisiin edell\u00e4 mainittuihin aloitteisiin on liittynyt my\u00f6s oikeudellisia ja poliittisia kiistoja. Esimerkiksi Unkari ja Puola vastustivat kiivaasti oikeusvaltioperiaatteen sitomista EU:n budjettiin. Kuitenkin kompromissiratkaisuihin on lopulta p\u00e4\u00e4sty unionille tyypillisen neuvotteluprosessin kautta: syntyy pakettisopimus, jossa j\u00e4senvaltiot kokevat niiden erin\u00e4isten etujen s\u00e4ilyv\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. J\u00e4senmaiden erimielisyyksiin neuvotteluissa unioni ei ole viel\u00e4 kaatunut.<\/p>\n\n\n\n Koronapandemia ja toisaalta brexit ovat my\u00f6s elvytt\u00e4neet horroksestaan perinteikk\u00e4\u00e4n saksalais-ranskalaisen yhteisty\u00f6n, jota pidettiin aiemmin Euroopan yhdentymisen veturina. Komissio esimerkiksi esitti yksityiskohtaiset ehdotukset elvytysrahastoa ja budjettia varten vasta sen j\u00e4lkeen, kun Pariisi ja Berliini olivat sopineet yhteisest\u00e4 l\u00e4hestymistavasta ja summista kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Euroskeptisille populisteille pandemia on ollut myrkky\u00e4. Maahanmuuttoteemat ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kadonneet julkiselta agendalta, koska saapumiset Eurooppaan ovat romahtaneet matkustusrajoitusten my\u00f6t\u00e4. Liikkuvuus my\u00f6s Schengen-alueella Euroopan sis\u00e4ll\u00e4 on v\u00e4hentynyt rajusti. Koronarajoitusten vastustamisella ei pitk\u00e4lle p\u00f6tkit\u00e4, mutta elvytysrahaston ja EU-eron vaatimukset ovat korvanneet maahanmuuton monella suunnalla. Aiemmin puhetta EU-erosta on pidetty vakan alla johtuen kansalaisten enemmist\u00f6n suuresta kannatuksesta unionin j\u00e4senyydelle.<\/p>\n\n\n\n Kuten todettu, julkinen mielipide ymp\u00e4ri Eurooppaa on suhtautunut positiivisesti EU:n uusiin toimivaltuuksiin terveyspolitiikan saralla. Toisaalta pandemian alussa odotukset valtioiden hallituksia kohtaan olivat todenn\u00e4k\u00f6isesti korkeammalla kuin unionia kohtaan, ja siten niihin oli my\u00f6s Euroopan mittakaavassa helpompi petty\u00e4. Joulukuun alussa julkaistussa Euroopan parlamentin kyselyss\u00e4 kaksi kolmasosaa eurooppalaisista vastaajista oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 EU:lla tulisi olla enemm\u00e4n toimivaltaa koronapandemian kaltaisten kriisien hoitamiseksi, kun taas 77 prosentin mielest\u00e4 EU:lla pit\u00e4isi olla enemm\u00e4n taloudellista toimivaltaa.<\/p>\n\n\n\n Unionin tulevaisuutta voidaan tarkastella my\u00f6s pessimistisemm\u00e4n hajoamisskenaarion kannalta. T\u00e4ss\u00e4 ajattelussa EU:n koronatoimia tulee katsoa kriittisemmin: j\u00e4senvaltiot vastasivat pandemiaan ep\u00e4organisoidusti ja m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t kukin oman strategiansa miettim\u00e4tt\u00e4 muita eurooppalaisia tai muita j\u00e4senmaita. Vaikka maskien vientikiellot kumottiin nopeasti, j\u00e4i niist\u00e4 silti huono j\u00e4lkimaku ja ep\u00e4ilys tulevaan. N\u00e4ink\u00f6 huonosti kriisin keskell\u00e4 muistetaan solidaarisuus?<\/p>\n\n\n\n Iso osa j\u00e4senmaista valitsi omat viruksen tukahduttamisstrategiansa mm. lockdowneja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Koordinointia tai yhteisten rajaratkaisujen hakemista EU-maiden v\u00e4lill\u00e4 ei juuri ollut. Iso-Britannia ja Ruotsi taas p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ainakin alkuvaiheessa suosimaan laumasuojastrategiaa. J\u00e4senmaat ja jopa erilliset alueet ottivat siis k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n omat pandemialakinsa, omat rajasulut, omat rajoitustensa kevent\u00e4miset viime kes\u00e4n\u00e4, omat toisen aallon rajoituksensa syksyll\u00e4 ja omat s\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 talvilomille 2020\/2021, ilman tehokasta koordinointia tai parhaiden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen vaihtoa muiden j\u00e4senmaiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Koronapandemia on my\u00f6s ravistellut kolmea EU:n pilaria perusteellisesti: vapaata liikkuvuutta ja Schengeni\u00e4 rajasulkujen my\u00f6t\u00e4, reilun kilpailun takaavia valtiontukis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 valtioiden pumpattua rahaa yrityksiins\u00e4 sek\u00e4 vakaus- ja kasvusopimusta, joka on m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt makrotaloudelliset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t euroalueelle. Toki yhteisesti sovituista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 poikkeamisen sanotaan nyt olevan vain v\u00e4liaikaista poikkeustilanteen ajan. Silti monesti v\u00e4liaikaisesta tulee pysyv\u00e4\u00e4, kuten monesta v\u00e4liaikaisesta verosta tied\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n Hajoamisskenaariossa elvytysrahasto n\u00e4hd\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ep\u00e4onnistuneena rakennelmana. Erityisesti etel\u00e4iset j\u00e4senmaat pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 laimennettuna versiona verrattuna alkuper\u00e4iseen esitykseen, jossa avustusosuus oli huomattavasti nykyist\u00e4 suurempi. Sen sijaan Pohjois-Euroopan maissa paketin nettomaksuosuuksia pidet\u00e4\u00e4n liian suurina ja paketin katsotaan viev\u00e4n unionia v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan.<\/p>\n\n\n\n Joka tapauksessa monelle maalle elvytysrahaston sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n lainaelementin houkuttelevuus on rajallinen, kun otetaan huomioon historiallisen alhainen korkotaso. Elvytysrahaston ja monivuotisen budjetin yhteissumma on merkitt\u00e4v\u00e4t 1800 miljardia euroa, mutta lopputuloksen saavuttamiseksi oli silti leikattava tulevaisuudelle t\u00e4rkeist\u00e4 eurooppalaista lis\u00e4arvoa luovista sektoreista, kuten tutkimuksesta ja eurooppalaisista liikennehankkeista. N\u00e4ille osa-alueille esimerkiksi Euroopan parlamentti olisi toivonut lis\u00e4panostuksia. Toisaalta monissa j\u00e4senmaissa elvytyspaketti n\u00e4hd\u00e4\u00e4n porttina johonkin sellaiseen tulevaisuuteen, jota ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 haluta.<\/p>\n\n\n\n Pessimistisess\u00e4 hajoamisskenaariossa euroskeptinen populismi on vain ollut talviunilla pandemian ajan, ja odottaa nyt iskun paikkaansa. Jo nyt Unkarin ja Puolan kaltaiset haurastuvan demokratian j\u00e4senvaltiot ovat kyseenalaisteet EU:n legitiimiyden ja heikent\u00e4v\u00e4t samalla sen uskottavuutta arvoihin perustuvana voimana.<\/p>\n\n\n\n Mihin uskon itse? Kaiken kaikkiaan terveys- ja talouskriisist\u00e4 huolimatta my\u00f6nteinen n\u00e4kemys EU:n koronavuodesta on mielest\u00e4ni vakuuttavampi tulevaisuudenkuva. Vuoden 2020 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytti hetken ajan silt\u00e4, \u200b\u200bett\u00e4 pandemia marginalisoisi EU:n johtuen p\u00e4\u00e4asiassa terveyspolitiikan kansallisesta luonteesta. Kuitenkin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 EU:n rooli rokotehankinnoissa ja Euroopan asteittaisessa avautumisessa on merkitt\u00e4v\u00e4, ja muiden politiikan aiheiden nousu agendalle esimerkiksi turvallisuuspolitiikan ja Ven\u00e4j\u00e4n muodossa muistuttavat meit\u00e4 j\u00e4lleen pandemian j\u00e4lkeisest\u00e4 ajasta sek\u00e4 sen vaatimasta eurooppalaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4. Euroopan talouden pitk\u00e4n aikav\u00e4lin haasteet vanhenevasta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 heikkoon tuottavuuskehitykseen eiv\u00e4t ole kadonneet mihink\u00e4\u00e4n, ja niiden ratkaisuun tarvitaan yh\u00e4 vahvempaa unionia.<\/p>\n\n\n\n Elvytysrahaston kaltaista suurta yhteist\u00e4 talouspakettia olisi ollut vaikeaa kuvitella ennen koronakriisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtaa my\u00f6s ihmisten suurempiin odotuksiin unionia kohtaan, vaikka suhtautumisessa EU:n kehitykseen vallitsee edelleen erimielisyyksi\u00e4 j\u00e4senmaittain. Esimerkiksi syksyll\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyneiss\u00e4 budjettikeskusteluissa EU vastasi tietyiss\u00e4 j\u00e4senmaissa tapahtuvaan demokratian rappeutumiseen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oikeusvaltioperiaatteen sitomista rahoitukseen. Toimin parlamentin p\u00e4\u00e4neuvottelijana t\u00e4ss\u00e4 prosessissa, ja olen lopputulokseen tyytyv\u00e4inen. Nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa EU-rahoitukselle asetetaan oikeusvaltioehdollisuus.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4iden skenaarioiden my\u00f6t\u00e4 valottuu my\u00f6s se tosiasia, ett\u00e4 integraatio vastaan EU:n hajoaminen -keskustelu pohjautuu virheelliseen vastakkainasetteluun. T\u00e4m\u00e4 dikotomia perustuu n\u00e4kemykseen, jonka mukaan jokainen kehitysaskel tulisi arvioida sen perusteella, onko se askel kohti ”yh\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4 unionia” vai hajoamista. Ajatellaan, ett\u00e4 unionin on oltava kuin polkupy\u00f6r\u00e4, jonka on poljettava kovempaa pysy\u00e4kseen pystyss\u00e4, tai se kaatuu.<\/p>\n\n\n\n Euroopan integraatio ei pelkisty kyll\u00e4 tai ei -kysymykseen, eteenp\u00e4in tai taaksep\u00e4in, edistys tai taantumus -vastakkainasetteluun. Integraatio ja disintegraatio, syventyminen ja hajaannus voivat tapahtua eri alueilla samanaikaisesti, kuten tapaukset arvoyhteis\u00f6st\u00e4 ja taloudellisesta yhteis\u00f6st\u00e4 osoittavat.<\/p>\n\n\n\n Molemmat edell\u00e4 kuvatut skenaariot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t totuuden elementtej\u00e4 ja vahvistavat, ett\u00e4 integraatio ja hajoaminen voivat tapahtua samanaikaisesti. Ennustaminen on luonnollisesti vaikeaa, tulevaisuuden ennustaminen viel\u00e4 vaikeampaa. Mink\u00e4\u00e4nlainen itsetyytyv\u00e4isyys EU:n suoritukseen olisi sopimatonta, sill\u00e4 lukuisat eurooppalaiset k\u00e4rsiv\u00e4t edelleen koronan vaikutuksista samalla kun taloudelliset n\u00e4kym\u00e4t vaikuttavat heikoilta ja ratkaisemattomia asioita on runsaasti p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. Viimeisen vuoden aikaiset unionin toimet viittaavat kuitenkin siihen, ett\u00e4 koronapandemia voi osoittautua EU:n her\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi shokiksi, joka pakottaa sen keskittym\u00e4\u00e4n aidosti kansainv\u00e4list\u00e4 lis\u00e4arvoa luoviin politiikan aloihin, jotka vastaavat v\u00e4est\u00f6n kiireellisiin tarpeisiin sek\u00e4 kriittisiin globaaleihin haasteisiin.<\/p>\n\n\n\n Samalla tapaus elvytyspaketista antaa meille oppitunnin EU:n edellytt\u00e4mist\u00e4 kompromisseista. Se ei ole sellaisenaan t\u00e4ysin mink\u00e4\u00e4n j\u00e4senmaan toiveiden mukainen. Suomelle EU-j\u00e4senyys on aina intressien tasapainottelua. EU-yhteisty\u00f6h\u00f6n annetaan paljon, mutta takaisin saadaan my\u00f6s paljon. Vaakakupissa painaa mielest\u00e4ni enemm\u00e4n se, mit\u00e4 saamme kokonaisuutena. Jokaisessa yksitt\u00e4isess\u00e4 tapauksessa ei aina voi voittaa yht\u00e4 paljon kuin antaa, mutta v\u00e4lill\u00e4 vaaka painaa toiseen suuntaan. EU ei ole kirjanpitoharjoitus eik\u00e4 kakku, josta voi valita p\u00e4\u00e4lt\u00e4 vain kirsikat, vaan se tarkoittaa sitoutumista pitk\u00e4j\u00e4nteiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n muiden maiden kanssa my\u00f6s vaikeina aikoina.<\/p>\n\n\n\n Jo l\u00e4hitulevaisuudessa tulemme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Kiinan ja Yhdysvaltojen kiristyvien v\u00e4lien vaikutukset maailmanpolitiikkaan, kun Kiina porskuttaa v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4\u00e4n kohti maailman suurimman talouden titteli\u00e4. Euroopan rooli on t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 puolustaa demokratiaa ja l\u00e4ntisi\u00e4 arvoja, mutta t\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 ei onnistu, jos unioni on hajanainen ja j\u00e4senmaat haluavat toimia yksin maailmann\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Todellisuudessa yksik\u00e4\u00e4n EU-maa ei ole kyseiseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n suuri. Olen varma siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen paikka ja etu on olla osa t\u00e4t\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4 my\u00f6s vaikeina aikoina.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Teksti: Petri Sarvamaa Olemme el\u00e4neet koronapandemian aikaa jo vuoden p\u00e4iv\u00e4t. Tunnelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy valoa, ja rokotustahdin odotetaan kiihtyv\u00e4n kes\u00e4\u00e4 kohti. Jo syksyll\u00e4 voimme mahdollisesti el\u00e4\u00e4 l\u00e4hes normaalia arkea. Mutta mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 normaali tulee tarkoittamaan EU:lle? Unioni on viimeisen kymmenen vuoden aikana liikkunut kriisist\u00e4 kriisiin: talous- ja eurokriisi\u00e4 seurasi maahanmuuttokriisi, brexit-kriisi\u00e4 koronakriisi. Suvantovaihetta ei ole ollut, […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[317],"tags":[219,124,192],"class_list":["post-2746","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lehti-1-2021","tag-abc-plastics-news","tag-in-plastics-we-trust","tag-petri-sarvamaa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2746","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2746"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2746\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2753,"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2746\/revisions\/2753"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2746"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2746"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2746"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Syvenev\u00e4n yhteisty\u00f6n tie<\/h3>\n\n\n\n
Hajaannus<\/h3>\n\n\n\n
Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n\n\n\n