{"id":2300,"date":"2020-06-09T09:59:00","date_gmt":"2020-06-09T09:59:00","guid":{"rendered":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/?p=2300"},"modified":"2021-01-21T20:38:37","modified_gmt":"2021-01-21T20:38:37","slug":"koronan-jalleenrakennus-eussa-tehtava-harkiten-seuraava-sukupolvi-kuittaa-laskun-hyvassa-ja-pahassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/?p=2300","title":{"rendered":"Koronan j\u00e4lleenrakennus EU:ssa teht\u00e4v\u00e4 harkiten \u2013 seuraava sukupolvi kuittaa laskun hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa"},"content":{"rendered":"\n

Teksti ja kuva: Petri Sarvamaa <\/h4>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>
\n

Koronakriisi on aiheuttanut Euroopassa suurta taloudellista tuhoa ja ep\u00e4varmuutta tulevasta. Maanosan talouden rattaiden py\u00f6r\u00e4ytt\u00e4miseksi uudelleen k\u00e4yntiin Euroopan komissio on esitt\u00e4nyt uutta 750 miljardin euron kokoista j\u00e4lleenrakennusrahastoa.<\/strong><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jonkinlainen paketti tarvitaan, jotta talouskriisi voidaan taltuttaa. Kyse on siit\u00e4, mill\u00e4 ehdoilla ja miten se rakennetaan. Komission esitys ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tule aivan sellaisenaan toteutumaan, sill\u00e4 j\u00e4senmaat k\u00e4yv\u00e4t l\u00e4pi viel\u00e4 kiivaat neuvottelut rahaston lopullisesti muodosta ja koosta.<\/p>\n\n\n\n

Pohjaesityksess\u00e4 rahasto koostuu 500 miljardin euron osuudella suorista tuista j\u00e4senmaille, ja 250 miljardin euron osuudella lainoista. Mallissa komissio ottaisi EU:n nimiss\u00e4 lainaa markkinoilta, jotka sitten jaetaan j\u00e4senmaille k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n j\u00e4lleenrakennustoimenpiteisiin. EU maksaisi lainan takaisin vuosien 2028-2058 v\u00e4lill\u00e4. Rahoituksen ker\u00e4\u00e4misen lainan takaisinmaksua varten on suunniteltu tapahtuvan kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niin kutsuttuja EU:n omia varoja. N\u00e4m\u00e4 tarkoittavat suoraan EU:n kassaan kilisevi\u00e4 euroja esimerkiksi erilaisista veroista. Uusiksi omiksi varoiksi on ehdotettu muun muassa p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4n laajentamista, hiilitullimaksua ja digiveroa.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4selv\u00e4ksi on kuitenkin j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4senmaiden oma osuus takaisinmaksussa. Koska takaisinmaksun on esitetty alkavan vasta vuonna 2028, on EU:lla hyvin aikaa rakentaa malleja omien varojen kehitt\u00e4miseksi. Mik\u00e4li EU:n omat varat eiv\u00e4t kuitenkaan riit\u00e4 t\u00e4ysin takaisinmaksuun, on rahat ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4 j\u00e4senmailta vuotuisten j\u00e4senmaksujen muodossa. Koska kyse on n\u00e4in valtavista summista, on harkittava tarkkaan miten t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa mahdollisesti tuleviin monivuotisiin rahoituskehyksiin. Jos rahoituskehykset muokataan j\u00e4lleenrakennusrahaston j\u00e4lkilaskun maksajiksi, on riskin\u00e4 EU:n muun t\u00e4rke\u00e4n toiminnan heikentyminen. Kun iso osa rahasta menee laskun maksamiseen, mit\u00e4 tapahtuu lukuisille t\u00e4rkeille rahoituskohteille tutkimuksesta turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sek\u00e4 maatalouteen? Joudutaanko muualta my\u00f6hemmin leikkaamaan, jotta koronalasku saadaan maksettua? T\u00e4m\u00e4 uhka on otettava vakavasti, etenkin jos EU:n omat varat eiv\u00e4t riit\u00e4 kattamaan lainan takaisinmaksua eiv\u00e4tk\u00e4 j\u00e4senmaat ole halukkaita korottamaan omaa maksuosuuttaan.<\/p>\n\n\n\n

Siksi suorien tulonsiirtojen ja tukirahojen sijaan tulisi tarjota j\u00e4senmaille lainaa, joka pit\u00e4isi maksaa pitk\u00e4ll\u00e4 maturiteetilla my\u00f6s takaisin. N\u00e4in varmistetaan takaisinmaksu j\u00e4senmailta hiljalleen, ilman ett\u00e4 yhteist\u00e4 monivuotista budjettia asetetaan tulilinjalle. Oleellista olisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 ei ole ilmainen rahansiirto, oli rahaston lopullinen koko mik\u00e4 tahansa. Uudet omat varat on my\u00f6s sis\u00e4llytett\u00e4v\u00e4 monivuotiseen rahoituskehykseen mahdollisimman tarkasti, jotta niiden vaikutukset voidaan laskea etuk\u00e4teen. Kokonaisveroaste ei kuitenkaan saa uusien toimien my\u00f6t\u00e4 nousta, eli mahdollinen veronkorotus on kompensoitava suomalaisesta verotuksesta ensisijaisesti ty\u00f6n verotusta alentamalla.<\/p>\n\n\n\n

Rahaston koon ja takaisinmaksun ohella on katsottava rahan my\u00f6nt\u00e4misen ehtoja. Komissio on aivan oikein huomioinut esityksess\u00e4\u00e4n oikeusvaltioperiaatteen, sek\u00e4 painottanut tulevaisuusinvestointeja, kuten Euroopan parlamentti on edellytt\u00e4nyt. Rahoituksen kohdalla on oltava tarkkana erityisesti Puolan ja Unkarin kaltaisten maiden kohdalla, jotka ovat jo pidemm\u00e4n aikaan koetelleet EU:n oikeusvaltioperiaatetta. Mik\u00e4li s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen kunnioittamisesta ei voida menn\u00e4 takuuseen, ei ole mit\u00e4\u00e4n varmuutta rahojen ohjautumisesta oikeisiin kohteisiin. Sen sijaan riskin\u00e4 v\u00e4ijyy miljoonien p\u00e4\u00e4tyminen it\u00e4isten oligarkkien taskuihin.<\/p>\n\n\n\n

Jotta t\u00e4m\u00e4 voidaan est\u00e4\u00e4, on rahaston my\u00f6s oltava t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti Euroopan parlamentin budjettivalvonnan alaisena. EU:n perussopimusten mukaan kansalaisia suoraan edustava Euroopan parlamentti on EU:n budjettivalvontaviranomainen, ja se seuraa EU:n varojen kulkeutumista oikeisiin kohteisiinsa. Mik\u00e4li rahasto j\u00e4isi vain j\u00e4senmaiden v\u00e4liseksi v\u00e4lineeksi, ei l\u00e4pin\u00e4kyvyydest\u00e4 ja varaink\u00e4yt\u00f6n oikeellisuudesta voitaisi varmistua.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiset varat on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 sellaisiin EU-ohjelmiin, joilla tuetaan investointeja, ei rahoiteta juoksevia menoja. Vaatimus Euroopassa on sama kuin kotimaassa: j\u00e4lleenrakkenus on tarpeen, mutta se vaatii tuekseen uudistuksia ja sen on luotava uutta, kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua. Pelkk\u00e4 rahan roiskiminen haulikolla eri suuntiin ei ole oikein. Rahoitus on sidottava talouden rakenteiden uudistamiseen ja unionin strategisiin intresseihin. Erityisesti talouden kilpailukyvyn parantaminen, teknologinen kehittyminen ja digitalisaation vauhdittaminen sek\u00e4 tutkimus ovat teemoja, joita on painotettava. Tiukkana ehtona on oltava rakenteellisten uudistusten tekeminen ja talouden tasapainottaminen. Samalla on turvattava kovan paineen alla olevan eurooppalaisen maanviljelyn kilpailukyky. Yhteiset toimet hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t suomalaisia talouskasvun ja uusien investointien kautta. Mik\u00e4li Euroopan vientimarkkinat romahtavat, k\u00e4rsiv\u00e4t siit\u00e4 eniten tavalliset suomalaiset ja yritt\u00e4j\u00e4t viennin romahtamisen my\u00f6t\u00e4. Erityisesti pk-yritysten viennist\u00e4 iso osa suuntautuu EU:n sis\u00e4markkinoille.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 2008 talouskriisin seurauksena osaan Eurooppaa syntyi menetetty sukupolvi. T\u00e4m\u00e4n ei saa antaa toistua. Emme halua my\u00f6sk\u00e4\u00e4n uusia velkasukupolvia. Haluamme, ett\u00e4 sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 EU:ssa taloudenpito on kest\u00e4v\u00e4\u00e4, vastuut oikein mitoitetut ja kokonaishy\u00f6ty suomalaisille varmasti plussan puolella. Kriisin seurauksena maailmassa on menossa taloudellisen ja poliittisen mahdin uusjako. Kyse on paitsi taloudesta, my\u00f6s Euroopan yhten\u00e4isyydest\u00e4 ja vakaudesta. Valuutta-alueen hajoamisella tai EU:n disintegraatiolla olisi laajakantoisia negatiivisia vaikutuksia Suomen kansainv\u00e4liseen asemaan. T\u00e4t\u00e4 kokonaishy\u00f6ty\u00e4 ei kuitenkaan voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vain paketin nettomaksuja ynn\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4, vaan huomioimalla my\u00f6s unionin laajemman merkityksen Suomelle ja suomalaisille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti ja kuva: Petri Sarvamaa Koronakriisi on aiheuttanut Euroopassa suurta taloudellista tuhoa ja ep\u00e4varmuutta tulevasta. Maanosan talouden rattaiden py\u00f6r\u00e4ytt\u00e4miseksi uudelleen k\u00e4yntiin Euroopan komissio on esitt\u00e4nyt uutta 750 miljardin euron kokoista j\u00e4lleenrakennusrahastoa. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jonkinlainen paketti tarvitaan, jotta talouskriisi voidaan taltuttaa. Kyse on siit\u00e4, mill\u00e4 ehdoilla ja miten se rakennetaan. Komission esitys ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tule […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":2301,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[268],"tags":[219,275,193,124,282,46,253],"class_list":["post-2300","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-lehti-2-2020","tag-abc-plastics-news","tag-covid-19","tag-eu","tag-in-plastics-we-trust","tag-jalleenrakennus","tag-jukka-silen","tag-korona"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2300","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2300"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2300\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2684,"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2300\/revisions\/2684"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/2301"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2300"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2300"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/abc-plasticsnews.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2300"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}