Teksti ja kuvat: Riika Mäkinen, Merja Ahonen, Noora Salonen ja Martti Latva Satakunnan ammattikorkeakoulu, Vesi-Instituutti WANDER

Uuden koronaviruksen levitessä maailmalla ja saavuttua myös omaan lintukotoomme, on ajankohtaista pohtia sitä, miten erilaisten infektiotautien leviämistä ja tarttumista ihmisten välillä voidaan ehkäistä valitsemalla hygieenisiä ratkaisuja sisätiloihin.

Sisätilan hygienia tarkoittaa infektioiden torjuntaa ja hallintaa rakennetun ympäristön avulla. Länsimaissa ihmiset viettävät pääosan elämästään sisätiloissa. Rakennetussa ympäristössä asutaan, liikutaan, tehdään työtä ja vietetään vapaa-aikaa. Maailmanlaajuiset muutokset – ikääntyminen, ilmastonmuutos, kansainvälistyminen, kaupungistuminen – vaikuttavat rakennetun ympäristön tulevaisuuteen. Ihmisten liikkuvuuden lisäännyttyä infektioiden ehkäisy ja hallinta ovat merkittävä hyvinvointi- ja kustannustekijä.

Sisäympäristöjen hyvä hygienia koostuu useasta eri tekijästä. Hygieenisten ja terveellisten sisätilojen perusedellytyksiä ovat puhdas käyttövesijärjestelmä (verkosto ja hanat), sisäilma (ilmanvaihto, rakenteet) ja pinnat (tasot, kaiteet jne.). Erilaisilla rakennuksilla ja käyttäjäryhmillä on omat hygieniatarpeensa ja -haasteensa. Hygieniaratkaisut ja antimikrobiset tuotteet tuovat eniten lisäarvoa julkisissa tiloissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, etenkin sellaisia, joiden vastustuskyky on heikentynyt (vanhukset, sairaat) tai ei ole vielä kehittynyt (lapset). Hygieenisemmän sisätilan tavoitteena ei ole steriiliys vaan tarkoin valittujen tuotteiden ja pintojen muuttaminen mikrobiologista puhtautta ylläpitäviksi.

Sisätilan hygienian tehostamisella pyritään parempaan infektioiden torjuntaan ja infektioiden leviämisen ehkäisyyn. Toteutuessaan se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että päiväkoti-ikäisillä lapsilla on vähemmän sairauspäiviä, jolloin vanhempien ei tarvitse olla pois töistä. Saadaan siis sekä terveyshyötyjä että kustannussäästöjä.

Infektioiden torjunnan kannalta on tärkeä tietää, millä tavoin taudinaiheuttajatmikrobit (tavallisimmin viruksia tai bakteereita) siirtyvät ympäristöstä ihmiseen tai ihmisestä toiseen. Eri mikrobeilla on hyvin erilaisia tartuntareittejä. Ne voivat levitä ihmisestä toiseen muun muassa kosketuksen (suora tai epäsuora), pisaroiden, ilman, ruuan ja juoman sekä veren välityksellä.  Monet infektiot voivat tarttua usealla tavalla. Esimerkiksi koronavirus leviävää pisaratartuntana hengitysilman välityksellä sekä saastuneiden pintojen koskettamisen kautta. Influenssan tartuntareitit ovat samankaltaisia. Norovirus puolestaan leviää pääasiassa epäsuorana kosketustartuntana pintojen välityksellä.

Infektioiden leviämistä sisätilassa voidaan estää esimerkiksi:

1. hyvällä kokonaissuunnittelulla (esimerkiksi ihmisten liikkumisen huomioiminen, käsienpesualtaiden sijoittelu, tilojen siivottavuus, materiaalien kestävyys puhdistusaineille, järjestelmien huollettavuus ja korjattavuus)
2. hyvällä toiminnallisella suunnittelulla, jolloin vältetään epähygieniaa usein lisäävää ahtautta (esimerkiksi käyttäjien vaatiman tilatarpeen huomioiminen, suunnittelemalla riittävät varasto-, siivous- ja jätetilat sekä niiden asianmukainen sijoittelu)
3. soveltuvilla infektioiden leviämistä estävillä pintamateriaaleilla, kalusteilla ja teknisillä ratkaisuilla (esimerkiksi ovenpainikkeen materiaalilla, liiketunnistinvalaistuksella ja kosketusvapailla hanoilla)
4. asianmukaisella käytöllä (esimerkiksi veden säännöllisellä käytöllä tai juoksutuksella, ja ilmanvaihtojärjestelmän käytöllä)
5. säännöllisellä ja tarkoituksenmukaisella siivouksella
6. tilan ja sen järjestelmien hyvällä ylläpidolla sekä säännöllisellä ja tarkoituksenmukaisella huollolla.

Hygieenisen sisätilan tavoite on hyvä ottaa huomioon jo rakennushankkeen alkuvaiheesta, tarveselvityksestä, lähtien. Kiinteistön käyttötarkoitus auttaa määrittelemään esimerkiksi sisätilojen niin sanotut kriittiset pinnat eli pinnat, jotka likaantuvat helposti, joihin useat koskettavat tai jotka ovat mikrobikontaminaatiolle herkkiä. Näiden kriittisten pintojen suunnittelussa voidaan arvioida, saadaanko esimerkiksi joillakin teknisillä ratkaisuilla vähennettyä kyseisten pintojen tai koko sisätilan mikrobien määrää. Soveltuvia teknisiä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi kosketusvapaat hanat ja mikrobeja hylkivät tai niitä tuhoavat (antimikrobiset) pintamateriaalit.

Riittävä siivous ja tarkoituksenmukainen puhtaustaso ovat hyvän hygienian perusedellytyksiä. Sisätilan tulisi olla helposti siivottava ja siellä olevien tuotteiden ja ratkaisujen tulisi olla helposti puhdistettavia.

Sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja

Kosketuspintojen merkitys infektioiden leviämisessä on ilmeinen. Monet mikrobit siirtyvät ihmisestä toiseen kosketuspintojen kautta; elimistöstä käsiin, käsistä kosketuspinnalle, kosketuspinnalta toisen ihmisen käsiin ja käsistä elimistöön. Mikrobien leviämistä voidaankin ensisijaisesti vähentää huolellisella käsihygienialla.

Kosketuspintojen välityksellä tarttuvia mikrobeja voidaan vähentää käyttämällä kosketuspinnoilla antimikrobisia materiaaleja. Vaikka antimikrobisia materiaaleja ja sisätilojen hygieniaa on tutkittu paljon, tutkimuksia antimikrobisten materiaalien toimivuudesta julkisissa tiloissa erilaisina rakennusteknisinä ratkaisuina ja valmiina tuotteina on melko vähän. Tutkimuksia on toteutettu pääosin laboratorio-olosuhteissa, mutta vähemmän käytännön olosuhteissa.

Pinnoilla käytettävistä antimikrobisista aineista tunnetuin ja mikrobien tuhoamisen kannalta tehokkain on kupari (Cu), jonka tehoa on tutkittu jo pitkään. Kuparin antimikrobisuus on tehokkainta metallisessa kuparissa ja kupariseoksissa, kuten messingissä. Esimerkiksi uusi COVID-19 koronavirus tuhoutuu tuoreen tutkimuksen mukaan kuparipinnalla noin 4 tunnissa, kun taas muovin tai teräksen pinnalla se säilyy useita päiviä. Norovirus tuhoutuu kuparipinnalla vielä nopeammin, vain 30 minuutissa.

Hopea (Ag) on tunnettu antimikrobinen aine ja paljon käytetty tavallisissa arkielämän sovelluksissa, esimerkiksi laastareissa ja sukissa. Myös ammattisiivouksessa hopeaa käytetään muun muassa siivouspyyhkeissä ja mopeissa. Kuparista poiketen hopea ei ole tehokkain alkuaineena vaan hopeayhdisteenä, jota on sekoitettu jonkin toisen materiaalin joukkoon. Hopeayhdiste voi olla esimerkiksi maalin osana. Hopeaan perustuva antimikrobinen teknologia on tutkimuksissa vähentänyt pintojen bakteeripitoisuutta jopa 90 % terveydenhuollon tiloissa.

Mikrobien siirtymistä kosketuspintojen välityksellä voidaan myös vähentää siirtymällä kosketusvapaisiin ratkaisuihin. Erilaisia automatiikkaan perustuvia ratkaisuja on jo olemassa muun muassa valaistukselle ja ovien toiminnalle, käytettävä automatiikka perustuu usein liiketunnistimeen tai valojen kohdalla esimerkiksi valovoiman tunnistamiseen.

Kosketusvapaat ratkaisut ovat erityisen käyttökelpoisia julkisissa tiloissa ja korkean hygieniavaatimuksen tiloissa, esimerkiksi sairaaloissa. Kosketusvapaat hanat ovat käyttökelpoisia esimerkiksi terveydenhuollon tiloissa, joissa kädet helposti, useasti ja toistuvasti likaantuvat eritteistä. Julkisissa tiloissa kosketusvapaat hanat ja myös wc-istuimet ovat yleistyneet. WC-tiloissa käytettävät käsien ilmakuivaimet sen sijaan kosketusvapaudestaan huolimatta näyttäisivät lisäävän mikrobien määrää sisäilmassa. Kosketusvapaan ratkaisun toimivuus hygienian edistämisen kannalta onkin varmistettava ennen sen toteuttamista sisätilassa.

Automatiikkaan perustuvien ratkaisujen toimivuuden varmistamiseksi on tärkeää suunnitella ja toteuttaa tarvittava ja riittävä ylläpito sekä huolto.

Sisätilan hygienian tutkimus

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Vesi-Instituutti WANDER on tutkinut sisätilan hygieniaa yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 yhdistäen kaikki sisätilan hygieniaan vaikuttavat tekijät – ilman, veden ja pinnat – yhdeksi kokonaisuudeksi, jolla huolehditaan sisätilan hygienian tasosta kiinteistön elinkaaren eri vaiheissa. Keskeisimpänä yhteistyökumppanina on ollut Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, joka on vastannut liiketoiminnan kehittämisestä ja kansainvälistymisestä.

Uusien innovaatioiden testaamista varten on rakennettu tosielämän laboratorioita, Living Lab -pilottiympäristöjä, joita on toteutettu pääasiassa Satakunnan alueen julkisissa kiinteistöissä mm. SAMKin kampuksilla. Pilottikiinteistöt on valittu siten, että ne edustavat käyttötavoiltaan ja hygieniavaatimuksiltaan erilaisia tiloja. Toimistokiinteistön, vanhusten vuokrakerrostalon ja päiväkodin suunnitteluvaiheissa tutkijaryhmä oli aktiivisesti mukana, jotta hygieniaa edistävät tuotteet ja ratkaisut saatiin luontevasti mukaan kokonaisuuteen jo rakennusvaiheessa. Koulu ja sairaalan osasto edustivat jo käytössä olevaa vanhempaa rakennuskantaa.  Hygieenisten ratkaisujen tehokkuutta tutkittiin ottamalla mikrobiologisia näytteitä samanlaisessa käytössä olevien hygieniaa parantavien tuotteiden ja tavanomaisten tuotteiden (verrokki) pinnoilta.

• 

• 

Kuvat 1 ja 2. Tutkittuja ratkaisuja ovat mm. ovipainikkeissa käytetyt antimikrobiset materiaalit sekä kosketusvapaat teknologiat kuten hanat.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on ollut luoda tieteellisiin tutkimustuloksiin perustuva HYGTECH-konsepti, joka yhdistää sisäympäristöjen hygieniaa parantavat tuotteet, mittaustekniikan ja palvelut ratkaisuliiketoiminnaksi. Toimialarajat ylittävän konseptin kehittämisen tavoitteena on ollut muodostaa kokonaisuus, jonka tuottama asiakasarvo perustuu tuotteiden, palveluiden ja osaamisten yhdistelmään ja jonka luomaa asiakasarvoa ei yksittäinen ratkaisu pysty tuottamaan. Tutkimusprojekteissa tutkittiin sisäympäristöön kytkeytyviä konkreettisia tuotteita ja ratkaisuja sekä kehitettiin liiketoimintakonseptia, jotta tilaaja voisi ostaa kokonaisuuden yhden luukun periaatteella. HYGTECH-hankkeiden spin-off:na on syntynyt suomalaisten yritysten muodostama liiketoiminnallinen yhteistyöalusta Hygtech Alliance http://hygtechalliance.com/.

Hygieenisen sisäympäristön käsite on laaja. Mukaan on otettava kiinteistön elinkaaren alusta mm. suunnittelu, rakentaminen ja asennus sekä käyttövaiheesta mm. siivous ja huolto. Yhtenä merkittävänä saavutuksena on yhteistyössä Rakennustieto Oy:n kanssa laadittu hygieenisen sisäympäristön suunnitteluohjeistus, jota voidaan hyödyntää kiinteistön hankevalmistelussa, suunnittelussa sekä myös elinkaaren aikana. Se on julkaistu kolmen Hygienia sisätiloissa RT-ohjeen sarjana (RT 103191, Hygienia sisätiloissa. Yleiset perusteet; RT 103192, Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu; RT 103193, Hygienia sisätiloissa. Siivous ja huolto). RT-ohjeet auttavat merkittävästi, kun esitellään uusia sisäympäristön hygienian innovaatioita ja uutta liiketoiminta-alaa perinteisesti melko konservatiiviselle rakennusalalle. Tällä hetkellä em. RT-ohjeet ovat ilmaiseksi ladattavissa osoitteessa https://www.rakennustieto.fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/uutiset/artikkelit/hygienia-sisatiloissa-rt-ohjeet.html.stx.

Talonrakennushankkeen aikana hygieniaa koskevia valintoja tehdään niin arkkitehtisuunnittelussa, sisustussuunnittelussa, taloteknisessä suunnittelussa kuin myös kiinteistönhoito-ohjeistuksen laadinnassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvä huolehtii siitä, että rakennuksen sisätiloille määritetään hygieniaa koskevat tavoitteet sekä siitä, että suunnittelu ja rakentaminen tapahtuvat näiden tavoitteiden mukaisesti.

Hygieniaa koskevat tavoitteet määritetään jo hankkeen alkuvaiheessa, ja niiden toteutumista seurataan koko hankkeen ajan. Kriittisiä ovat hankevaiheiden vaihtumakohdat, jolloin hygienialle asetetut tavoitteet saattavat unohtua. Kaikissa hankkeissa on hyvä käyttää myös siivouksen asiantuntijaa, joka ottaa kantaa suunnitelmiin ja toteutukseen puhdistettavuuden ja siivottavuuden näkökulmasta.

Hygieniaa koskevat valinnat voivat lisätä kustannuksia hankkeen investointivaiheessa, mutta voivat tuoda merkittäviä säästöjä käytön aikana, kun esimerkiksi työntekijöiden sairaspoissaolot vähentyvät tai potilaiden infektioriski pienenee.

Hygienia-näkökulman mukaan on hygieniasta vastaavan asiantuntijan rooli näissä vaihtumakohdissa tärkeä. Jos kukaan ei valvo tavoitteita, investointikustannukset sijoitetaan helposti etusijalle eikä hygienian kannalta laadullisiin tavoitteisiin päästä.

Suunnittelun ja toteutuksen ohella hygieenisen sisätilan ylläpito on erittäin tärkeä ja varsin merkittävä tilan hygienian parantamisen kannalta. Hyväkään suunnittelu tai parhaatkaan antimikrobiset ratkaisut ja tuotteet eivät riitä, jos niitä ei ylläpidetä oikein.

Hygieenisen sisätilan ylläpitoon kuuluvat muun muassa kiinteistön ja tilan käyttöönotto, siivous, huoltotoimenpiteet, seuranta, korjaukset ja tarkistukset. Hygieenisen tilan erityispiirteet ja mahdolliset vaatimukset, esimerkiksi siivousaineille ja -menetelmille, on merkittävä kiinteistönpitokirjaan. Kiinteistön (ja sisätilan) omistaja on vastuussa tarvittavien tietojen ja toimintaohjeiden dokumentoinnista kiinteistönpitokirjaan sekä tiedon välittymisestä käyttäjille ja muille ylläpitoon osallistuville tahoille.

Lisäksi sisäympäristön hygieniatietoisuuden ja osaamisen lisäämiseksi on kehitetty lähinnä nuorisolle suunnattu opetuksellinen sisätilan hygieniasta ja kosketusvapaista ratkaisuista kertova vuorovaikutteinen pelitoteutus; PöpPeli. Pelin sisältäviä antimikrobisesta materiaalista valmistettuja kosketusnäyttöjä sijoitettiin kaksi kappaletta sairaalaan sekä lasten että aikuisten päivystysten vastaanottotiloihin. Pelitoteutusten suunnittelun koordinoi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja niiden teknisestä toteutuksesta ja ylläpidosta vastasi porilainen Mediaplane Oy. Myös selaimessa toimiva informatiivinen pelitoteutus mahdollistaa hygienia- ja tuotetietouden levittämisen verkossa. PöpPeli on pelattavissa muun muassa SAMKin Vesi-Instituutin sivulla www.vesi-instituutti.fi.

Kansainvälistyminen ja liiketoiminta

Koronapandemia lisännee entisestään kiinnostusta hygieeniseen rakentamiseen. Sisätilan hygienia nähdään uutena ja erittäin potentiaalisena liiketoiminta-alana sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Sisätilan hygieniaan liittyvää liiketoimintaa ja tutkimusyhteistyötä suunnataan vientiin kansainvälisessä Interreg Central Baltic -rahoitteisessa hankkeessa IHMEC (Opening Indoor hygiene SME’s exports to Middle East construction markets). SAMKin ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun lisäksi projektin toteuttajia tulee Ruotsista ja Virosta. IHMEC-hankkeessa Central Baltic -alueen yritykset yhdistävät voimansa ja tutkijoiden avustuksella synnyttävät sisätilan hygieniaa parantavien tuotteiden ja ratkaisujen vientiä Lähi-Itään, tarkemmin sanottuna Saudi-Arabiaan (http://ihmec.fi/).

Lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER on mukana eurooppalaisessa sisätilan hygienian tehostamiseen tähtäävässä EU COST -yhteistyöhankkeessa CA15114 – Anti-MIcrobial Coating Innovations to prevent infectious diseases (AMICI). Lisätietoja hankkeesta http://www.amici-consortium.eu/.

Lisätietoa:

Ahonen M. ja Mäkinen R.: Sisätilan hygienia vähentää infektioita. Teoksessa Mikkola M., (2019). Tutkimusfoorumi 2019: Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun uuden yhteisen toimintamallin satoa.  Satakunnan ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002074828